Dund surguulid elseh tuhai minii bodol

Bi uuriin dund surguulid orj suraltssan tuuheesee dund surguuliin shalgalt uguh talaar bodloo bichij baina. Uund ehleed baga nas baga surguuliin uye, dund surguulid orson uye, ahlah surguuliin uye gesen 3 heseg bolgon bichvel iluu oilgomjtoi bolovuu gej bodloo. 

bi bagaasa ih biyee daasan huuhed bsan gej geriihen maani heldeg. Anh tsetserlegt orood eejeeree hurguuldeg blaa. Zarimdaa eej duug haraad yadarsan uyed n usee shuljuulj avaad uuruu egch nartaiga hamt alhaad yavdag bolchihson bsan. Udur bur huvtsasaa beldej taviad margaash ugluu tsetserlegtee yavahaar yardag bsan n tod sanagdaj bn. Beltgel angid orohon maani Gerelee bagshdaa durtai bolood tsagaan tolgoin usegee tseejleed angiihnaasa turuuleed unshij sursan bsan yum. Udalgui surguulid oroh uyed ger maani nuusen tul 45-r surguulid elsej orson yum. 2-r angid shineer angi daasan Altantsetseg bagsh maani toonii gunzgii bagsh bsan tul angiin heden huuhduudtei 11-r surguuli der davtlaga hiideg baiv. Toondoo sain toond durtai bagshdaa bas durtai bolj 4r angia tugsuhud toonii angid oroh esvel 11r surguulid oroh songolt baiv. Eej maani 2 egchiig ali hediin 11r surguulid oruulsan bsan tul bi bas 11r surguulid shalgalt ugch 5-10r angitai buyu dund ahlah surguuli negdsen Physics Matematikiin gunzgiiruulsen surgalttai 11-r tusgai dund surguulid elsej orson yum.

Shine surguulid orood ehnii matematikiin shalgalt avch 1-2 huuhdees busad buh huuhed muu avav. Baga surguulidaa buh hicheelde onts surdag bsan bi anh udaa muu dun ter tusmaa toon der avsandaa sharalhaj uilj bsan yum. Angiin 1-2 huuhed 3 avsan ba ter huuhduud bidnii heldgeer gots huuhduud bsaniig suuld medsen yum. Za tgd end tendhiin surguuliin onts surdag huuhduud tsuglarsan surguulid ursulduun bol medeej mash undur bsan. Dund surguulid orson tsagaasaa l shud hicheel minii amidraliin 1 nomer bson yum. Hicheel hiih yostoi, busadtai en zeregtseh yostoi, busdaas chadval iluu garah yostoi gesen bodol automataar tolgoid baij bsan. Hench unendee namaig hicheelee hii gej shahaj bgaagui bh. Gadaa togloh durtai bsan ch gertee ireed zaavaal daalgavaraa hicheelee hiideg blaa. Hicheelee hiigeegui udur 1-2 udaa bsan ch ter bolgond dandaa hamgiin muuhai zuil tohioldoj ichgevter baidald ordog bsan tul dahij tiim bdald orohguin tuld shunu ch hamaagui suuj hicheelee hiideg bson bsan. Physic Chemistry Medeelel zui Geometr Oros Angli hel zereg  olon hicheel shineer orj ehelsen ba bugdiig n sain surah yostoi gej boddog bsan. Ter dundaas minii yalgarch garch chadsan Olimpiadad ordog bsan hicheeluud bol Mongol hel Angli hel Physics Chemistry bsan yum. Matematik bol nadad arai hetsuu bsan yum ygd ch yum anhnaasa joohon aisnaas bson bj ch magadgui esvel ugaasa potential hurehgui bsan bh. Ahlah angid oroh uyed undsen 4 hicheeliin shalgaltaar (math physics chemistry mongol hel) buh surachdiig zagsaahad  bi 100 garui huuhdees 14t jagsaj buun bayar bson yum. Minii hicheelee sain hiisen n ur dungee ugch chadjee gedgiig hamgiin tomoor medersen uye bsan. 6-r angidaa Chemistry Olimpiadad orj shagnalt bairand orj bsanaas ch iluu, Angli hel Physiciin olimpiadad orj bagiin dungeer sain bsanaasaa ch iluu bayarlasaan medeej. Uurtuu ch mun iluu itgeltei bolj ahlah angidaa uram zorig duuren orj bsan. Zarim neg toondoo sain huuhduud chi yaj iim der jagsav gej ih gaihaj bilee. 14 huuhdiin ehnii 4 n ulsiin olimpiadad oroltson ged automataar 100 onootoi jagssan bsan tul bi undsendee 10t jagssan gesen ug yuml daa. Geriihen maani naizuud maani bur bishirch bilee. Zarim naizuud maani 80aas doosh jagsaj surguulia solij bsan gej bodohoor bas ih gunigtai setgeltei baij bilee.

Za tgd ahlah buyu 9r angid orohdoo nemelt math iin shalgalt ugch tentsvel shud 10r angid devshij oroh bolomjtoi bsan ba bi ch mun adil angiihaa 2 banditai shalgalt ugsun bolovch tentseegui tul 9r angidaa orj bsan. 8r angiasaa angiin darga hiij bsan bolhoor 9,10r angidaa urgeljluulen angiin dargiin ajildaa iluu idevhtei ajillah bson yum. Ternees bolood teruu hicheel deer bol tiim ih nemelt ahits garaagui bh. Olimpiaduudad oroltsson ch anhniih shigee amjilt gargahgui bsan. Angiin darga hiisneer niigmiin idevh hariltsaanii chadvar iluu saijirsan gej oilgoj bga. Niigemd ezleh bair suuri nemegdej hamgiin od ohin bson blaa. Buh huuhed ih surguuliin shalgaltdaa uigagui beldej bhad bi angiin ajil ged l yavj bdag bsan maani MUIS SEZDS gesen 2 tom surguuliin elseltiin shalgaltad unahad nuluulsun bolovuu. Anhaaral shal uur zuild bsan gej helj bno doo. Za tgd yaltachgui math physics chemistry 3aar zereg shalgalt avdag SHUTISd bol harin undur onoo avch KTMS iin hunii nuutsiin angid orson yum. Anagaaht shalgalt uguh huseltei bsan bolovch SHUTIS tei 1 udur davhtsaj taaraad eej aaviin zuvlusnuur SHUTIS iig songoson yum. Ter uyed bas Japan esvel German yavah gesen bodol bas tolgoid bsan bolhoor elseltiin shalgaltiig chuhald uzeegui bsan bh. Japan yavah asuudliig eej maani huutsulduj buteed 1r kursee tugsuhuus umnu yavj bilee. Ug n KTMS t orood deed math 1,2too sain bsan n bugd 11t 10r angidaa uzeed duussan sedev bsan bolhoor ter bolovuu gej bodogddog. Japan hel, Mongol hel, MOngoliin tuuh, Komputeriin hereglee, EZO-1, marketing gesen hicheeluud avch golch dun 3.54 garch 3.6 buyu shildeguudiin toond arai l hureegui yum. KTMS t uzsen hicheeluudees hamgiin setgegdel uldeesen n MOngoliin tuuh bsan yum. Buh SHUTIS dayaar ordog 1 bagshtai hicheeliin biye daalt ajil Feodaliin niigmiin talaar iltgel tavih daalgavriig huvaaria nomiin sangaas material tsugluulj beldsen n undur unelgee avch bagshdaa magtuulj bsan min tod sanagdana. Urid n tuuhiin hicheeliig ogt toodoggui durgui gej boddog bsan maani ugui bsan bololtoi. 

Japan yavaad bas ih surguulid elseltiin shalgalt ugch orj 4 jil bakalavrt sursan bas tuunees hoishih uyeiin tuhaigaa daraagiin blogtoo bichih tul end odoo dugneltee bichlee. Anh dund surguulid oroh shalgalt ugch tentseed mun adil shalgalt ugch tentssen sain suragchtai 1 angi bolj ursulduun ihtei talbart suraltah n huuhded bagaas n mash olon chadvaruudiig suulgaj ugch chadna. Tiimees tanii huuhed angidaa onts surdagtaa ordog busdaas baga ch gesen iluu yum surha chadvartai bol dund surguulid n ashisan tuvshnii surguulid shalgalt ugch elsen oruulah n mash zuv alham baih bno. Huuhed tsaashdaa biyee daan suraltsah, ursulduun dund temtseh saijrah chadvar, uuriiguu daichlah chadvar suuh yum shu.

Zolboo Batsukh

2021.04.22